Tervetuloa meidän luostariimme. Minä olen Veli Fransiscus ja toimin teidän nöyränä oppaananne. Toivon, että nautitte kierroksesta ja ehkä jätätte muutaman kolikon meidän kolehtiimme, kierroksen päätyttyä ja herramme kiittää sinua lämpimästi.



Hieman yleiskuvaa meidän henkemme asunnosta ja sen historiasta. Tai no minä en ehkä ole oikea mies kertomaan paikan historiasta, vaan sen voisi Apotti Luukas kertoa, mutta hän ei oikein halua tulla häirityksi.
Tiedän vain, että tämä paikka on jo satoja vuosia vanha ja kaipaa silloin tällöin remonttia, kuten nytkin, sillä kattomme päästää vedet sisälle, eikä ole kovinkaan mukavaa herätä märästä vuoteesta aamulla, vaikka muuten ruumistamme karaisemmekin.









Kuten näette, ei meidän vaatimaton asumuksemme ole kovinkaan iso, emmekä me isompaa kaipaakaan. Herra on sanonut, ettei maallinen omaisuus tuo onnea, vaan se mikä löytyy meidän sydämistämme.


Voimme siis aloittaa kierroksen ja esittelen meidän maatilkkumme, josta me saamme tuoreita vihanneksia piristämään yksinkertaista ateriaamme, jonka meidän herramme on meille suonut. Hän myös suo meille sopivissa määrin auringon valoa ja vettä, jotta meidän kasvimaamme tuottaisi sopivan määrän ruokaa meille ja me olemme siihen tyytyväisi. Paitsi eräät, jotka eivät pidä kasvimaan hoidosta, mutta se annettakoon heille anteeksi.


Tässä on meidän sisempi piha, jossa meillä on muutama hanhi, yksi aasi ja hevonen, joka tällä hetkellä on Veli Ignatiuksen käytössä, sillä hänelle tuli juuri hyvin kiireinen tehtävä.
Aasimme Rosa on hyvin kiltti ja auttaa meitä tavaroiden kuljettamisessa ja vähän maatöissäkin, vaikka meidän on kyllä rasitettava enemmän omaa ruumistamme, kuin aasiparkaa. Mutta jatkakaamme eteenpäin. Mennään tuonne kappeliin hetkeksi.






Täällä me saamme hengenruokaa ja täällä me hiljennymme rukoilemaan herraamme, joka osoittaan armonsa niille, jotka ovat sen ansainneet. Me aloitamme aamun varhaiset tunnit aamujumalanpalveluksella ja ennen ansaittua lepoa, on iltajumalanpalvelus, mutta me käymme täällä usein muutenkin, sillä monet meistä tuntevat rauhan ja jumalan hyvyyden juuri täällä.
Nyt kun täällä on rauhallista, voin esitellä teille kellotornimme.






Paljon portaita, mutta se on pieni paha, kun haluaa nähdä näinkin huikeat näkymät, kuin mitä täältä näkee. Mutta jatkakaamme matkaamme.




Tässä on meidän työskentely tilamme, jossa me myöskin oleskelemme ja hiljennymme lukemaan raamatuntarinoita. Toisinaan me kyllä pelaamme myös shakkia, kuten Apotti Luukas ja Veli Matteus, joka muuten on erittäin hyvä pelaaja, vaikka häneltä näkökyky puuttuukin. Hän näet käyttää muita aistejaan, jotka luoja viisaudessaan on hänelle antanut vahvempina kuin meille muille.
Käväistään vielä yrttipuutarhassamme, ennen kuin jatkamme matkaamme toisaalle.


Täällä me kasvatamme lääkeyrttejä ja toivomme, että ne ja rukouksemme auttavat niitä poloisia, joita sairaudet kiusaavat.


No, mitä te nyt sinne jäitte. Tulkaa vain tänne. Tällä kertaa teillä on lupa tulla, vaikka yleensä me emme halua tänne ulkopuolisia.




Tässä on meidän vaatimaton ruokailutilamme, jossa me nautimme meidän yksinkertaisen ateriamme, jonka luoja on meille lempeydessään suonut.




Tässä on meidän pieni keittiömme, jossa meidän ruokamme valmistetaan. Ei tämä koolla ole pilattu, mutta emme me isompaa kaipaakaan. Hengen ravino on kuitenkin paljon tärkeämpää, kuin ruumiin ravinto.
Jatkakaamme matkaamme.


Menkäämme yläkertaan, jossa makuukammiomme ja pesutilamme ovat, sekä Apotin työhuone.


Makuukammiomme, ovat käytönnössä samanlaisia, joten riittänee, kun esittelen vain omani.




Kas tässä on huoneeni. Se on vaatimaton, eikä täällä ole muuta kuin vuoteeni, sillä mitään muuta en tarvitse, niin kauan kuin minulla on herramme sydämmessäni.




Tässä on Apotti Luukkaan huone. Me muut emme täällä käy, muuten kuin korkeintaan Apotin puhuttelussa. Tämä on hänen valtakuntaansa, emmekä mekään täällä kauaa ole. Hän ei oikein pitäisi siitä, että täällä käy vieraita.






Tässä on meidän pesu ja vessa tilamme. En nyt avaa vessojen ovia, sillä niiden haju ei ole kovinkaan mieltä ylentävää. Mutta pesutilamme ja huussimme ovat yhtä vaatimattomia, kuin muutkin asumuksemme ja yhtä paljon korjauksen tarpeessa. Täällä me peseydymme, sillä eihän sitä sovi multaisena mennä vuoteeseen tai ruokapöytään.

Tähän päättyy kierrosemme ja minä toivotan teille herran siunausta. Ehkä tapaamme vielä joskus.