No pieni taloesittely. Yritän saada esittelyn aikaiseksi myös tyrmistä, sekä Kuninkaanlinnasta, että luostarista.

Ai niin ja TÄSTÄ Julian extraan!

 

Hei, minä olen Lucius ja minä hoidan tämän kertaisen esittelykierroksen. Seuratkaa minua, minä näytän millaisessa talossa me asumme. Täytyy vain varoa välillä isää, kun hän osaa toisinaan olla aika kärttyinen.

No niin, tässä ensin vähän yleiskuvaa meidän talosta. Eikö olekin hieno ja tuolta ylhäältä voi melkein nähdä kuninkaanlinnalle asti.

Sitten vielä ylhäältä katsottuna koko homma.

Tässä kuvassa näkyy hienosti isän salahuoneen ylempi kerros, josta pääsee katolle. Minä löysin kerran hänen salahuoneensa. Älkää vain kertoko hänelle.

Virallisesti ylempi huone, jossa on makuuhuoneet ja kylpyhuone

 

Alakerta, jossa on oleskelutila, isän työhuone, ruokasali ja keittiö

Ja vielä piha, johon tuo porttirakennelma kuuluu. Mutta nyt mennään sisälle, täällä alkaa olla aika kylmä, kun talvi tekee tuloaan.

Tässä on eteishalli ja käytävä, oleskelutilan suunnalta katsottuna ja ulko ovikin näkyy. Äiti näemmä opettaa Maximukselle joko lorua tai puhumaan. Tuossa näkyy pikkuisen isän maalautelinettä, jota me muutkin saadaan käyttää, kunhan vain ei hajoteta mitään tai ei sotketa värejä kaikkialle, sillä silloin joutuu siivoamaan ja saa lisäksi korvilleen.

Mutta jatketaampa matkaa. Onneksi isä pelaa Lucian kanssa shakkia, niin voidaan käydä kurkkaamassa hänen työhuonettaan, joka on melkein tuossa äidin kohdalla, oikealla puolella.

Isällä on täällä kauheat määrät kirjoja, pergamentteja ja pergamenttirullia. Hän ei koskaan kerro, mitä hän täällä tekee, emmekä me kysele, sillä hän ei oikein tykkää, jos me työnnetään nenämme hänen asioihinsa. Luulen, että hän tekee varmaan jotain töitä kuninkaan hyväksi.

No niin, tässä on meidän ruokasali, josta pääsee keittiöön, mennäänpä sinne, koska ruokasalissa ei ole muita huonekaluja kuin tuo pöytä ja tuolit, sekä vähän kynttilöitä valoa tuomassa.

Tässä on meidän keittiö ja se onkin aika iso. Tuolla seinällä näkyy äidin kaikki reseptikirjat ja vihot, jotka hän on äidiltään ja äidinäidiltään perinyt. Siellä on monta reseptiä, joista äiti taikoo meille maittavia aterioita. Äiti tosiaan hoitaa keittiön, kun meillä ei ole palvelijoita. Kai meillä niihin varaa olisi, mutta isä taitaa pihtailla.

Mennäänpä nyt yläkertaan, niin näytän jotain muutakin mitä siellä on makuuhuoneiden lisäksi. Se paikka, josta minä jo aiemmin mainitsin. Toivottavasti isä pysyy alhaalla, että voin esitellä sen huoneen teille paremmin.

No niin tuo ylin kirja se oli, äh... voi kumpa olisi pidempi. No yletinpäs, hetki vielä ja... käykää peremmälle.

Eihän täällä mitään ole, mutten usko, että minulla olisi lupaa tänne tulla. Tuossa on vain nuo portaat, joita pitkin pääsee ylempään kerrokseen.

Ja siellä vielä toiset tikkaat katolle. Katolta on muuten huikeat näköalat, kuten jo kerran mainitsin.

Kaikki tuolla alhaalla näyttää niin pieniltä täältä katsottuna, mutta mennäänpä takaisin yläkerran aulaa, ennen kuin isä hoksaa, että olen täällä luvatta.

Tässä pieni parveke, josta ei ole aivan niin huikeat näköalat kuin tuolta katolta. Mennään takaisin sisälle. Täällä alkaa olla jo aika kylmä ja luntakin tulee enemmän.

Mennään nyt järjestyksessä, eli ensin kylpyhuone.

Tässä siis on meidän kylpyhuoneemme ja meillä on jonkinsorttinen sisävessakin, mutta se täytyy ajoittain tyhjentää, sillä se alkaa niin helposti haista. Kylpysoikko ja sivussa näkyy myös pienemmille tarkoitettu potta.

Isän ja äidin huone. Täällä ei ole muita huonekaluja, kuin sänky, jossa ne muuten viihtyvät aika usein. Pussailevat varmaankin, yäk.

Tässä on meidän huone. Pienimmät saavat varmasti samanlaiset vuoteet kuin minulla ja Lucialla on, kunhan vähän kasvavat ensin. Meidän huone on ihan isän ja äidin huoneen vieressä ja joskus illalla saattaa kuulua isän ja äidin huoneesta kikatusta ja hassuja ääniä. Sitä pussailua varmaan.

Mutta kierros on jo tässä ja teidän on aika mennä. Hei hei sitten, oli kiva tehdä kierros teidän kanssanne.

 

No niin, tässäpä tämä taloesittely. Kommentit ovat tervetulleita.